JEDI

Jedi on ollut minulla kohta kaksi vuotta. Se on mielestäni vielä aika lyhyt aika, mutta yhdessä olemme kokeneet varmasti paljon enemmän, kuin kahden, tai jopa viiden vuoden edestä, jos meitä perus kotikoirakkoon vertaa. Me ollaan Jedin kanssa naurettu, itketty, suututtu, reissattu, tehty, tehty lisää.. ja vielä vähän lisää senkin jälkeen.. Sitten ollaan taas oltu, kaduttu, koettu, halittu ja eletty. Sanoisin, että Jedi on luonteeltaan aika tyypillinen (mutta kohtalaisella lisäpotkulla varustettu) nuori pinseri uros.

Toimii vahtikoirana

Pinserin alkuperäiset käyttötarkoitukset toimia pihavahtina ja pienriistan karkoittajana elävät Jedissä yhä sitkeästi. Kuten koiraa hankkiessa oli toivottukin, Jedi kyllä vahtii pihamaata tehokkaasti komealla äänellään, mutta turhalle se ei räksytä. Kun kyseessä ei ole vahtikoiraa kaipaava tositilanne, on Jediä vaikea saada edes pyynnöstä haukkumaan. Vieraita se joko pitää uhkana tai suhtautuu niihin välinpitämättömästi, riippuen enimmäkseen vierailijan käytöksestä, ominaishajusta ja tilanteesta. Kun uusi tuttavuus on haisteltu läpi, ei Jedin mielestä tämän jälkeen ole mitään syytä jäädä paikalle norkoilemaan. Uusi tuttavuus on hyödytön, jollei hänellä ole taskussaan nakkeja tarjoiltavana. Ei Jedi tee mitään sellaista, mistä se ei itse tuntuvalla tavalla hyödy. Oli kyse sitten vieraiden viihdyttämisestä, tai vaikkapa luoksetulokutsusta. Rapsutusten perään Jedi ei ole. Etenkään vieraiden. Itseasiassa kaikki käsittely on sen mielestä hvyin vastenmielistä, ellei hän itse ole aloitetta tehnyt. Jedi siis tarvitsee omaa tilaa, enkä siksi usko, että se tästäkään syystä ikinä sovletuisi kovin hyvin lapsiperheeseen. Jedi viihtyy hyvin omissa oloissaan, kuten pihallakin itsekseen, mutta ei kuitenkaan yksikseen! Sen täytyy tietää tai haistaa, että emäntä on sisätiloissa tai jossain lähipiirissä, tarpeen tullen tavoitettavissa.

Peurat saa kyytiä

Jediltä löytyy kokonainen metsästyskäyttäytymisketju. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koira etsii, ajaa, tarttuu, tappaa ja syö saaliinsa, jos siihen tulee mahdollisuus. Vapaana kulkeminen metsässä onkin jo hyvin nuoresta lähtien ollut suuri haaste ja turhauma omistajalle, koska koira katoaa hyvin äkkiä peurajahtiin tuoreita hajujälkiä löydettyään. Tapa on tietysti muutaman takaa-ajon ja rusakon listimisen jälkeen voimistunut huomattavasti ja nykyään koira etsimällä etsii peuralaumoja tai vaikkapa jäniksiä lounaakseen. Toisaalta sille kelpaa kyllä myös kettujen ja supikoirien, melkein minkä tahansa eläimen tuoreet jäljet jäljestettäviksi. Pienempiin tuhoeläimiin koira on kuitenkin suunniteltu ja se tulee esille koiran saalistusleikeissä. Jedin lempileikkejä onkin pallojen viskominen sohvan alle ja niiden vaaniminen ja esiin kaivaminen. Lisäksi huvittavia myyrähyppyjä esiintyy miltein aina saaliin vangitsemisen yhteydessä. Myös vaaniminen epätyypillisempänä ominaisuutena on Jedillä huvittavilla tavoilla hyvin korostunut. Jedi usein vaanii esimerkiksi minua, pahaa aavistamatonta omistajaansa ennen yllätyshyökkäystä kottintulon yhteydessä!
Kodista puheen ollen, täällä Jedi ottaa rauhassa ja suurimman osan ajasta vain lepäilee tai vahtii kunigaskuntaansa, mutta oman reviirinsä ulkopuolella lupsakka luonne muuttuu hetkessä täysin vallattomaksi. Kaikkialle pitäisi päästä ja mahdollisimman lujaa. Miksi kävellä, kun voisi juosta? Jedin kanssa sattuu ja tapahtuukin paljon, sillä se on aina menossa ja tekemässä. .

Silloin kun huvittaa

Pinserin motivoiminen ei aina ole helppoa. Varsinkaan silloin, kun omalle kohdalle sattuu nirso yksilö, kuten meidän tapauksessamme. Jedi ei kovin hyvin ruuasta palkkaannu ja tälläkin hetkellä ruoka tarjoillaan sille vain kerran päivässä, jotta ruokahalu ylipäätään jotenkuten pysyisi yllä. Jedin kanssa olen nähnyt pitkään vaivaa sen eteen, että olen saanut sen nielemään makupaloja koulutustilanteissa ja sitä kautta, vähitellen toimimaan palkitsevina. Noh, ainakin toisinaan.
Kun koira ei kunnolla palkkaannu ruuasta, kehuista tai leluista, alkaa kouluttaminen mennä jo haasteelliseksi. Parhaimpiin tuloksiin olemme päässeet kekseliäisyydellä ja pitkäjänteisyydellä. Olen oppinut Jediltä näiden kahden vuoden aikana paljon kärsivällisyyttä, neuvottelutaitoja ja pitkäjänteisyyttä, mitä Jedi vaati asiassa kuin asiassa.
Nirsouden lisäksi Jedi on myös herkkä. Jos jokin asia on tuntunut vähäisestikään epämiellyttävältä, se muistetaan pitkään. Jediä ei nakkipaketilla ikäviin tilanteisiin huijata, vaan se aistii epämiellyttävyydet jo kaukaa ja välttelee niitä erittäin taitavasti.
Käytännössä mitään haluamaani en siis ole saanut ilmaiseksi, vaan kaiken, kuten esimerkiksi rauhoittumisen, lähelläpysymisen ja käsiteltävyyden eteen on joutunut näkemään paljon vaivaa, kun taas jonkin muun tyyppisten koirien kanssa saattavat tällaiset asiat tulla lähes ilmaiseksi valmiina ominaisuutena. Jedin omistajana ihan peruskäytöksiä, kuten lähelläpysymisen, rauhoittumisen ja häiriönsietokyvyn toimivuutta ei enää pidäkkään niin paljoa itsestäänselvyytenä, vaan niitä ja omaa työpanostaan olen oppinut suuremmin arvostamaan ja sepä se hienous tällaisten koirien kanssa työskentelysä onkin!

Pinseristä on moneksi

Jos vain sopiva ja helppokäyttöinen palkkio löytyy, on pinseristä moneen lajiin. Jedi on päässyt ja joutunut kokeilmaan monenlaista harrastusta. Yhdessä harrastamme tällä hetkellä Tokoa, Agilitya, Valjakkourheilua ja hakua. Satunnaisesti kokeilemme ja hömpsöttelemme myös muita lajeja, kuten Rally-tokoa, taikka harjoittelemme esimerkiksi koiratanssi koreografiaa, avainten etsintää ja verijälkeä. Itse voisin kuvitella Jedin lähes mihin lajiin tahansa, kunhan tavoitteena ei ole saavuttaa sen huippua. Ehkäpä vain vesipelastus on lajeista sellainen, johon Jedistä ei kuuna päivänä olisi. Uiminen ja kylmyys ovat Jedin mielestä ehkä ällöttävimmät asia, mitä maanpäältä löytyy. Se kuuluu yhtenä ominaisuutena Jedin (ja pinsereiden) kissamaisiin piirteisiin.

Reaktiivinen pakkaus

Jedi ei tule lähes minkäänlaisten leikkaamattomien urosten kanssa toimeen ja Jedin provosoiva, sekä "ääntä kohti" periaattellinen toimintamalli tuottavat arkeen ja treeneihin myös omia haasteitaan. Jedi on todella provosoivan näköinen kohdatessaan vieraita koiria. Sen asento on ryhdikäs, häntä piikkisuorana ylöspäin, korvat höristävät eteen ja tuijotus on saaliin vaanintaakin intensiivisempää. Ei siis mikään kovin suuri ihme, että juuri Jedin kaltaiset koirat ovat muille haastavia ohittaa ja Jedi vastaa kyllä takaisin kohdistuvaan katseeseen nopeasti haasteena, vaikkei se itse taida tajuta, että on ihan luonnollista muiden koirien katsoa takaisin siinä vaiheessa, jos niitä kytätään kuin syötäviä suupaloja. Kaikenlaisten narttujen kanssa on Jedi kyllä aina tullut hienosti juttuun. Nartut saavatkin pojan pään monesti aivan pyörälle ja vievät viehättävillä tuoksuillaan huomiota vähän liiakseenkin..

Yhden ihmisen koira

Lisää Jedin elämän kohokohtia ja treenihetkiä voit seurata täältä:https://jedistagram.weebly.com/